.

Banneri

2018/03/16

snow rally rings

SnowydaySnowyday
Celina ja meitsi poseerasimme aina tilaisuuden tullen poikien kameroille. Käyttökelpoista kuvamateriaalia kertyi paljon.
SnowydaySnowyday

Moikka! Tänään oli hieman tavallisesta poikkeava päivä. Kaikki selviää tarkemmin ensi viikolla ilmestyvistä videoistani, mutta tiivistän hieman tänne bloginkin puolelle, mitä olemme puuhailleet. Herätys oli superaikaisin (tottumuksiini nähden) kuuden jälkeen. Me tytöt laittauduimme, pojat lähtivät kuvaamaan auringonnousua ja odottamaan meitä. Kun olimme valmiita, käppäilimme mökkimme takana olevalle järvelle ihailemaan aurinkoa ja kaunista Lapin talvimaisemaa. Saimme mahtavia valokuvia, joita jaan todennäköisesti vielä myöhemmin täällä.
Söimme aamiaisen, keitin kupin cappucinoa pitkästä aikaa ja nautin erittäin kauniista aamusta. Lähdimme melkein heti syötyämme pakettiautolla liikenteeseen ja kohtasimme päivän ensimmäisen probleeman. Jäimme nimittäin jumiin tiukassa mutkassa lumipenkkaan. Emme nelistään saaneet työnnettyä autoa pois, tietenkään, kun kyseessä on paku. Luoksemme pysähtyi mukava helsinkiläismies, joka neuvoi meitä lumenpoistossa ja lainasi autostaan lapioa. Jostain kumman syystä meille lainatussa autossa sellaista ei ollut. Olimme kaikki polvia myöten märkiä lumesta, ja kuljettajan paikalle täytyi kiivetä ikkunan kautta. Lopulta saimme soitettua kaverimme apuun, ja he hinasivat meidät ylös penkasta, jonne ilmeisesti jokainen heidän porukastaan oli joskus ajanut. Jopa huippukuskit, haha.

Pääsimme perille Snow Rally Ringsiin, eli lumirallin pariin. Meille annettiin ensin ohjeet, varmistettiin keillä on ajokortit ja kuinka paljon ajokokemusta me omasimme. Minä ja Edouard pääsimme kokeneemman kuljettajan opastettavaksi... ranskaksi, ja toisinaan hieman myös englanniksi. En ole varmaan maininnut, mutta minä ja Rob olemme ainoat suomea hyvin osaavat, muut puhuvat sujuvaa ruotsia ja englantia, ja loput jengistämme sitten ranskaa. Olen siis kielikylvyssä ja olen käyttänyt päivittäin englantia, ruotsia ja suomea (yhden kuljettajan kanssa). Ymmärsin kuitenkin ohjeet hyvin ja sain driftailla bemarilla sydämeni pohjasta ainakin puolentoista tunnin ajan. Vaihdoimme välillä kuskia, mutta musta tuntuu, että Edouard sai ajelemisesta tarpeekseen ja siirtyi mieluummin dronen lennättämisen pariin. Jäin Sebastianin kanssa kahdestaan ajamaan ja heitin pari donitsiakin - ilman käsijarrua tietenkin koko ajan.

Eräs nuori rallikuljettaja otti mut jossain vaiheessa kyytiinsä radalle ja näytti miten ajetaan rallia "kunnolla". Kuitenkaan emme olleet ralliauton, vaan siviiliauton kyydissä. Sain ajaa hänen arvioitavana saman radan pariin otteeseen. Osa muistakin nuorista kokeili kykyjään mutkikkaassa maastossa. Jumituimme tietysti uudelleen penkkaan ja sain vaihtaa takapenkiltä kuljettajan paikalle peruuttamaan autoa miesten työntäessä sitä. Itsehän en vetässyt penkkaan kertaakaan, ja siksi ehkä toiminkin loppuillasta pakettiauton kuljettajana, who knows. :D

SnowydaySnowydaySnowydaySnowydaySnowydaySnowydaySnowyday
Edouard oli varsin mielissään, ainakin aluksi, driftaamisesta.
SnowydaySnowydaySnowyday

Päivän päätteeksi ajoimme läheiselle kukkulalle kuvaamaan auringonlaskua ja ihailemaan taivaan kaikkia värejä. Saimme jopa muutaman upean drone-videonkin talteen. Niitä materiaaleja saatte valitettavasti ihailla vasta joskus tulevaisuudessa. Päivä oli aivan sanoinkuvailemattoman mahtava, ja tunsin itseni ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin aidosti iloiseksi, melkeinpä jopa onnelliseksi! So grateful for Ed and others for taking me with them to this trip and offering me all these crazy opportunities. Thank you AV Productions who made this all possible. Huomenna vuorossa onkin jotain aivan muuta, minullekin uutta, ja odotan niin innolla huomista, etten tiedä kuinka saan nukuttua yöllä. Stay tuned for more!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista ! ♡