.

Minä

2018/03/19

third day

Tajusin, että olin skipannut täysin kolmannen päivän postauksen, joten kerron toisen kokonaisen päivän aktiviteeteista nyt. Parempihan se on myöhään kuin ei milloinkaan. Lauantaina saimme herätä hieman aiempaa myöhemmin. Laittauduin Celinan kanssa, pakkasimme lämpimät vaatteet mukaan ja Robertia lukuunottamatta koko ryhmän voimin palasimme Snow Rally Ringsiin. Vietimme siellä suurimman osan matkastamme kuvaten toisiamme erilaisissa puuhissa. Päivän ensimmäinen ajoneuvo oli go-kartsit. Vaihdoimme talvivaatteet moottoriajoneuvohaalareihin, saimme kunnon sormikkaat ja kypärän. Pihalla oli pieni lumen aitaama mutkikas rata, jota pääsimme ajamaan noilla autoilla. Homma oli mulle ja ilmeisesti kaikille muillekin tuttua lumipohjaa lukuunottamatta, joten kaikki sujui hyvin. Pari kertaa jokainen meistä tömähti lumipenkkaan, joko tiukan mutkan tai kaverin törmäyksen takia, mutta paikalla olleet ohjaajat vetivät meidät aina pois sieltä. Autot luisuivat hyvin jarrun ja kaasun käytöllä ja meillä oli todella hauskaa.

Seuraavaksi vuorossa oli mönkijäajelu samaisella radalla, ja minä olin ainoa, joka ei ollut koskaan istunutkaan vempeleen päällä. Celina oli tottunut Amerikassa ajamaan isompia mönkijöitä, mutta mulle riitti hyvin nuo pienemmät mallit. Jo toisen kierroksen jälkeen oikea peukaloni ilmoitti tulevasta krampista. Kaasu oli nappula handlen (en tiedä, mikä on suomeksi) alla, joten sormet täytyi venyttää lähes vaaksa-asentoon päästäkseen eteenpäin. Koetin kääntää rannettani eri asentoihin, jotta jaksaisin ajaa kivutta. Lopulta sain hommasta kiinni, ja kykenin ajamaan täydellä ilolla rataa ympäri vielä monen kierroksen verran. Ed ja Markus kuvasivat suurelta osin meitä tyttöjä, kun driftailimme ja pyörähtelimme vahingossa (minä enimmäkseen) täysiä rundeja tiukimmissa kurveissa. Juuri, kun ehdin kehua Maxille oppineeni ajamaan mönkijällä, tömähdin läheiseen penkkaan ja tuotin hänelle vahingoniloiset naurut. Taisin ehkä tasan kahdesti onnistua vetämään kunnialla kyseisen mutkan. :D

Ed'sEd'sEd's
Sebastian testasi jarrut ja renkaat kaikista mönkijöistä.
Ed'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd'sEd's
Minä iloisena kahdessa viimeisessä kuvassa hurauttamassa isommalla kelkalla suoraa.

Päivän viimeinen menopeli oli moottorikelkka. Saimme pienehköt, verrattuna tottumuksiini, kelkat, joilla ajoimme metsän läpi jonossa järvelle. Sekä Max että Jamppa totesivat, etteivät olleet aiemmin ajaneet niin syvässä uppohangessa, ja huomasin itsekkin heikompitehoisten kelkkojen kulkevat hyvin hitaasti ja vaivalloisesti koskemattomalla lumella. Olihan vieressä tehtykin rata, mutta nuotiolle piti suunnistaa itse. Autettuamme kahta kuskia nostamaan moottorikelkkansa syvältä hangesta pidimme kahvi ja mehutauon nuotiolla. Sen ohessa oli pieni pian savun täyttämä laavu ja muutama paikallinen, joiden kanssa rupattelin Rovaniemestä ja talviurheilusta yleensä. Ihmiset olivat hyvin mukavia, ja tauko teki hyvää. Sain tauon jälkeen kokeilla isompaa kelkkaa, sillä onhan mulla jo lähes kymmenen vuoden kokemus niillä ajamisesta. Lupasin Jampalle, etten aiheuttaisi ajoneuvolle vahinkoa, ja kävisin vain testaamassa tuntumaa. Kelkka kulki upeasti myös uppohangella, vaikkakin kääntyminen mun painolla tuotti hankaluuksia. Kun otin Edun kyytiini, saimme käännettyä kelkan huomattavasti helpommin molempien nojatessa vahvasti kääntösuuntaan. Vetäisin pari kertaa jo valmiiksi ajettua suoraa rataa testaten kelkan tehoja, ja pääsin omiin ennätyslukemiini, 135 km/h mittarin mukaan. Fiilis oli mitä mahtavin, ja kahvoissa sai roikkua ihan kunnolla siinä ilmavirrassa. Adrenaliini alkoi virrata ja nautin todenteolla ajamisesta. Nappasin Edun kyytiin Markuksen asetellessa kameraansa kuvauspaikkaan, ja lähdimme ajamaan häntä kohti. Edu laski kolmeen ja hyppäsi kameran kohdalla pois kyydistä. Toivottavasti pojat saivat muutamalla otoksella hyvät slow motion -materiaalit videoonsa! Palautin isomman kelkan, hyppäsin omani kyytiin ja palasimme kaikki takaisin tukikohtaan. Päivä oli lähes täydellinen, jos ei lasketa sitä, että ajoin pakettiautomme melkein mökin pihassa lumipenkkaan. Saimme tietty sen ylös puolentunnin rehkimisen ja kolaamisen jälkeen... Sellainen kolmas päivä siis, ja kaikki yllämainittu taitaakin edes joltain osin löytyä sen päivän vlogista. Näin äkkituntumalta voisin väittää julkaisevani videon viimeistään torstaina.


8 kommenttia:

  1. Teillä on ollut siellä tosi hauskaa <3

    VastaaPoista
  2. Kenen koneita/kelkkoja (mitä onkaan xd)nuo oli tai mitä kautta saitte ne? :)

    VastaaPoista
  3. Oi miten hyviä kuvia! :-) Ihanasti välittyy kuvien kautta aito iloisuus ja huomaa, että miten mukavaa teillä oli yhdessä. Sun noi Rovaniemi videot sekä muutkin videot on hyvin editoituja ja sua ei voi kuin ihailla miten vahva olet!!💛 Muista, että vaikka miten vaikeaa on, niin asiat kääntyy aina parhain päin! Toivon sulle kaikkea hyvää sun elämään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos, kiitos ja kiitos! ♡ Yleensä ahdistun kaveriporukoista, mut meillä oli aivan parasta yhdessä! Oon yrittäny nähdä vaivaa itteni eteen, videoiden eteen ja asioiden just paremmaks kääntämisen eteen. Hyvä jos välittyy sinnekin. Ja samaa toivon sulle! :) Pus

      Poista
  4. Hihi sulla ei ole vain kynsilakkakaimoja (Snapchatissa tästä oli puhe) vaan myös meikki ! Näin Helsingissä bussissa teini-ikäisen tytön, jolla oli toisen silmän vieressä x määrä pisteitä ja toisen silmän vieressä risti. Onko tämä look yleinen vai oletko ihan ite keksinyt? Jos olet itse, on sulla selkeesti fanbase :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OMG ! Ihan itse keksin. :D Oon saanu pari selfiee seuraajilta, että ovat kokeilleet vastaavaa. Mukavaa, jos oon alottanu trendin !

      Poista

Kiitos kommentista ! ♡