.

TENZBA

2018/01/16

danin ja muffan nelikybäset

Kuvat by: Niko Meuronen

Lauantaina hyppäsin junaan Kouvolasta Helsinkiin. Jäin Lahdessa, missä käppäilin ulkomuistista ostoksille Trioon. Mun suuntavaistohan on täysin olematon, joten olin jo lähdössä kauppakeskuksesta vastakkaiseen suuntaan pääkadulla, kunnes huomasin olevani tekemässä virhettä. Käännyin ja etsin käsiini Carlingsista alla olevissa kuvissa esiintyvän t-paidan. -50%, ei huono. Suoraan kaupoilta neljän eksymisen kautta päädyin Jonel Thaihin, missä järjestettiin Danielin ja Teemun (Muffa) syntymäpäiväjuhlat. Autoin puhaltamaan ilmapalloja ja koordinoimaan koristeiden sijaintia. Tein myös elämäni ensimmäisen diaesityksen Applen koneella (omani), joka pyörikin ruuduilla bileiden ajan. Ei ollut helppo homma saada esitystä pyörimään uudestaan ja uudestaan loopilla kaikkine animaatiotehosteineen, huhhuh. Onneksi sain kyhättyä vielä hermojen riittäessä shown valmiiksi ja siirryin seuraaviin tehtäviin.

Kuuden aikaan ensimmäiset vieraat alkoivat valua sisään. Paikalle oli kutsuttu niin paljon porukkaa, etten ymmärrä, miten joku pystyy pitämään yhteyttä kaikkiin kavereihinsa. Ehkä tää on vain tämä mun juttu, kun aina on löytynyt ne pari läheisintä ystävää ja siinäpä pieni piirini onkin. Kavereita tietty onkin sitten enemmän, mutten näe heitä usein, kun kaikki asuvat jossain satojen kilometrien päässä musta. Oli ihana tavata vanhoja tuttuja näinkin paljon, sekä saada uusia kavereita! Monaa ja Juuliakaan en näe niin paljoa, joten pitkät halit ja keskustelut olivat paikoillaan.

NelikybäsetNelikybäset
Muffa ja Dantte
NelikybäsetNelikybäset
Tarjolla oli myös kasvissyöjille sopivaa nuudeliruokaa, nami nami!
NelikybäsetNelikybäset
Mona ja Juuli <3
Nelikybäset
Jonna, joka aina järjestää kaiken juhlista virkatilaisuuksiin, vieläpä täydellisesti.
NelikybäsetNelikybäsetNelikybäsetNelikybäsetNelikybäset
Uusi tuttavuus, Monni <3 Aivan ihana tytsy!
NelikybäsetNelikybäsetNelikybäsetNelikybäsetNelikybäsetNelikybäset

Mouhous saapui myöhemmin illalla vetämään keikan bilekansalle. Kaikki oli ihan mukana laulamassa ja tanssimassa, minä ja Jonna eturivissä. :D Myös Dantte veti oman settinsä ja meininki oli mahtava. Jatkot pidettiin Wintissä, ja koska ikinä en siellä ollut käynyt, eksyin illan aikana varmaan parikymmentä kertaa. Tuntemattomat tytöt auttoivat mua löytämään ystäviäni, kun baaritiskejä oli joka puolella, kerroksia kolme ja porukkaa pipona. Meillä oli oma vip-alue, jossa juhlijat kävivät tankkaamassa väliin sipsiä ja skumppaa. Jaksoimme olla pilkkuun asti vieläpä hyvillä fiiliksillä, mutta seuraavana aamuna kyllä huomasi juhlineensa. Pääsin kotiin sunnuntai-illalla ja nyt odotellaanki seuraavaa menoa ja meininkiä miehen lomakotiutumiselle.

2018/01/12

reissussa

Tapasin Ollin metroasemalla Otaniemessä. Ohjeistin hänet istumaan viimeiseen vaunuun, missä minäkin olin, mutta tajusin vasta pysäkillä junan kulkevan vastakkaiseen suuntaan ja istuinkin ensimmäisessä vaunussa. Ei siinä mitään, vaihdoimme yhdessä keskusta kohti seuraavalla pysäkillä. Vasta Helsingin puolella kysyin veljeltäni, minne olemme menossa. Hän kohautti olkapäitään. Tiesin, että meidän piti päästä Porvooseen, tai jonnekin sinnepäin iltapäiväksi, mutten muistanut tarkempia ohjeita. Äidilläni on tapana sopia asiat kanssani puhelimitse joko illan viimeisillä tai aamun ensimmäisillä tunneilla, etten varmasti muista sovituista menoista mitään. Soitin sitten äidille ja kysyin suunnitelmia. Porvoossa hyppäsimme hänen autoon ja lähdimme kyläilemään sukulaisillemme. Emme tapaa heitä kovin usein, ehkä kerran vuoteen, joten oli jo aikakin käydä vaihtamassa kuulumisia. Sain monta halia, vatsan täyteen herkkuja ja taskut varustelluiksi karkeilla. Kipaisimme vielä isovanhempieni luona moikkaamassa, ja sitten ajoimme Pyhtäälle äidin miesystävälle. Olen käynyt täällä kerran aiemmin kyläilemässä, mutten koskaan nähnyt edes kylpyhuonetta.

FreckledFreckledFreckledFreckled

Äidin ja Olavin käydessä iltakävelyllä, jäin yksikseni katselemaan ensin Ninja Warrioria ja kahdeksalta Venla-gaalaa. Ainakin puolet ehdolla olevista ohjelmista ja ihmisistä oli mulle nimeltään täysin tuntemattomia. Kaiken kukkuraksi Sampo Kaulanen vei pystinsä. Jos tässä vaiheessa juttu kuulostaa kummalliselta, olet selkeästi missannut snapchatissa mystoryni viimeaikoina (add: teamarika). Kerron lisää vielä videolla, joka tulee myöhemmin tube-kanavalleni. Lyhyesti sanottuna en koe miehen ansainneen palkintoaan ja petyin hieman kansan valintaan. Eipä aiheesta täällä enää enempää, vaan nyt toivotan kaikille hyvät yöt. Nukkukaa sikeästi ja olkaa virkeitä huomenna, niin minäkin aion.

2018/01/07

lux

Äiti oli aiemmin ehdottanut mulle ja Jamille LUX-valotapahtumaa Helsingissä. En tiennyt yhtään, mistä oli kyse, mutta suostuin tietty mukaan, kun kyseessä oli kulttuuritapahtuma. Luulin viimeiseen asti, että olisimme jossain sisätiloissa, kunnes äiti alkoi miettiä ääneen, mitä reittiä kävelisimme. Ihmettelin, etteikö voitaisi mennä sisällä kartan mukaan, ja sain naurahdukset, sillä olisimme pari tuntia ulkosalla pikkupakkasessa. Onneksi mulla on yleensä aina lämmintä päällä. Jotta jaksoin kävellä kärsivällisesti, pistin Pokémonin heti päälle. Pelailin näpit vuoroin jäässä, vuoroin kaulahuivin sisällä, ja sain kuin sainkin paljon aikaan. Alunperin olin ottamassa järkkäriäni mukaan saadakseni hienoja kuvia teoksista, mutta ulkona kamera olisi todennäköisesti vain jäätynyt. Onneksi puhelimeni nappailee kätevästi pimessä normaaleja ja myös laadukkaita panorama-kuvia suurista teoksista.

LUXLUXLUX

Odotellessamme Tuomiokirkon edustalla suurinta ja hienointa valoshowta, nappasimme vuoronumeron johonkin valokuvaussessioon. Kyseessä oli musta huone, jossa seisottiin paikoillaan parin minuutin ajan taiteilijan pyöriessä erilaisten valojen kanssa taustalla. Yllä on mun ja Jamin tuotos, ja pakko sanoa, että oli aika vaikeaa pysytellä niin pitkään paikoillaan, kun on tottunut kameran nopeaan sulkemisaikaan. Hieman taidettiin liikahtaa, ainakin piponi reunasta päätellen.

LUXLUXLUXLUXLUX
Reitti oli viitoitettu valokyltein.
LUX

Vaikka osa taideteoksista oli hienoja ja oikeasti taiteellisen puolelle meneviä, suurin osa tuotti ryhmällemme, etenkin minulle, pettymyksen. Ihmisiä oli kamalasti, varmaan odottamassa upeita luomuksia, kuten meitsi, mutta moni teos oli pois päältä tai vioittunut. Suurin, tapahtuman huipentuma oli Tuomiokirkko, jonka esitystä odottelimme reilun vartin. Jossain kohtaa alettiin kuuluttaa englanninkielistä vikailmoitusta, ja myöhemmin suomeksi selitettiin kyseessä olevan teknisiä ongelmia. Odotimme pitkään tuota paljon kehuttua projisointia, kunnes lähdimme jatkamaan reittiä eteenpäin... rastille numero 1, joka ei tietenkään toiminut. What a disappointment. Ehkä ensi vuonna tekniikkapuolesta pidetään parempaa huolta ja ihmiset saavat vastinetta paikalle saapumiseensa. Kaiken kaikkiaan oli ihan hieno ilta mukavassa seurassa, mutta vähän jäi nyrpeä nenä kotimatkalle. Teokset, jotka toimivat, saivat minulta kuitenkin ison peukun ja ihastelevan katseen.

2018/01/06

yellow

Sain jouluna lahjakortin H&M:ään, missä en ole käynyt shoppailemassa ikuisuuksiin. Ajattelin, että voisin Jamin kanssa käydä pyörähtämässä ja etsimässä mulle mukavaa talvitakkia ennen Ikean reissua. Löysin kuin löysinkin jo brändin sovelluksessa ihastelemani takin, mutta tähänkin matkaan mahtuu yksi iso mutta. Takin suurin koko oli 44, eikä se ylety edes reisiini. Myös yhtään pienempi koko estäisi käsieni liikkumisen. Mietin vain kuka ihme mahtuu 32-kokoiseen kappaleeseen... Näin sovelluksessa myös toisen keltaisen, pidemmän toppatakin, jota en millään löytänyt myymälästä. Menin kysymään kassalta neuvoa, ja kuulin, ettei tuotetta ollut näkynyt siellä sitten elokuun. Niinpä hommasin tuon "jättikoon" itselleni.

YELLOWYELLOWYELLOWYELLOWYELLOWYELLOWYELLOWYELLOWYELLOW

Ainiin, kiinnitin myös hienon Rebel-avaimenperän rotsiin. En olisi vuosi sitten uskonut pukeutuvani keltaiseen, mutta täällä sitä mennään. Piristän ainakin omaa ja muiden mieltä pimeissä talvi-illoissa kadulla kulkiessani.

2018/01/03

homemade hamburgers

Teimme pari päivää taaksepäin Jamin kanssa brunssihampparit. Oli uudenvuodenpäivä ja halusin valmistaa itse jotain kasvisruokaa. Oon hieman kyllästynyt kaupan valmissafkoihin, joten edes hampurilaisen kasaaminen meni kokkaamisesta. Ostimme myös dipin, erimakuisia sipsejä ja vähän salmiakkia. Taustalla meillä pyöri Black Mirror (hemmetin hyvä Netflix-sarja). Mun ja Jamin hampparit erosivat hieman toisistaan, kun korvasin pihvit kasvisnakeilla. Lisäksi laitoin täytteeksi ketsuppia, tuoretta sipulia, kurkkua, salaattia ja cheddaria. Hampurilaisista tuli herkullisia, joten aion valmistaa niitä myös jatkossa.

JamiJamiJamiJamiJamiJami

Kuvassa näkyy mun #bestnine2017, eli kooste suosituimmista tällä hetkellä profiilissani olevista kuvista. Kannattaa kurkata omasi! Googlaa vaan edellämainittu hashtag.